• Tosinimi: Varamyr Nalewar • Kutsuinnimi: Myrmyr tai Myr • Sukupuoli: Uros

• Luonne • Myrmyr on hornanhurtaksi yllättävän kasuaalinen ja optimistinen. Monesti ollaan Myrille mainittu tämän epä-helvetinhurttamaisesta käytöksestään, mutta uros ei moitteita ota kuuleviin korviinsa. Myrmyr on avoin, tuttavallinen ja oikeudenmukainen. Hän pitää kaikkia enkeleitä vihollisinaan, mutta tekee johtajansa eteen mitä tahansa. Myr osoittautuu usein hyvin huolehtivaksi ja ystävälliseksi, mikä saattaa aiheuttaa närää hornanhurttien piireissä. Siitä huolimatta moni pitää Myristä juuri tämän luonteen perusteella, sillä tämä tulee toimeen pahimpien riitapukareiden ja ongelmademonien kanssa. Hän on eräänlainen huolehtiva paimen ja avulias opastaja hornanhurttien piireissä. Myrmyr on myös äärimmäisen päättäväinen ja itsepäinen. Jos joku hornanhurtta ei halua, mutta tarvitsee huolenpitoa, tämä kyseinen henkilö ei saa Myriä kimpustaan, ennenkuin hurtta on hoidettu kuntoon.

• Ulkonäkö • Myrmyr on suurikokoinen (säkä 109 cm) helvetinhurtta. Turkkia Myrmyrillä on vain kaulassa, jossa turkki on pörröistä ja pitkää. Muu keho on tummanharmaiden suomujen peitossa. Myrin rakenne on hoikka ja rakenne varsin solakka.. uros ei nimittäin ole juuri lihaksikas. Myrmyrin häntä on pitkä ja piiskamainen. Myrillä ei ole lihaksia kasvoissaan, vaan kallo paistaa puhtaana. Kallon rakenne muistuttaa kuitenkin enemmän lihasta kuin kovaa luuta ja siksi Myrin kallonkasvot pystyvät vääntäytymään eri ilmeisiin riippuen uroksen mielentilasta. Myrillä on päässään kaarevat, ruskeat oinaansarvet. Silät ovat piilossa kallon aukoissa, mutta iirikset paistavat punaisina.

• Hahmon luoja • Barguest

• Tosinimi: Réa Cristana • Kutsuinnimi: Crista • Sukupuoli: Narttu

• Luonne • Crista on erittäin tulinen tapaus - kirjaimellisesti. Nartulla on hyvin kiivas ja itsenäinen luonne eikä näin ollen sen kanssa ole kaikista helpointa tulla toimeen. Cris on yleensä harvasanainen ja seuraa muuta porukkaa sivusta, yleensä epäluuloinen ja arvosteleva katse kasvoillaan. Liian uteliaita tai määräileviä tyyppejä kohtaan se näyttää herkästi hampaansa ja käskee pitämään huolen omista asioistaan eikä sitä ole oikeus komennella muun kuin ylimmän johtajan osalta. Se ei luota muihin kuin itseensä, mutta on silti tarpeen tullessa valmis auttamaan niitä, jotka ovat hänelle läheisiä ja saamansa tehtävän puolesta se on valmis tekemään mitä tahansa - niin kauan kun saa toimia oman päänsä mukaan. Ystävilleen (joita ei montaa ole) on mukavampi ja huolehtivaisempi, vaikka pitääkin silti aina taustalla itsepäisen, oman arvon tuntevan piirteensä. Uroksia kohtaan sen suhtautuminen on vaihtelevaa: Joko se iskee silmänsä johonkin erityisen komeaan yksilöön ja yrittää tutustua pilke silmä kulmassa tai sitten on kylmän viileä ja välinpitämätön. Viihtyy ennemmin muiden naaraiden kanssa. Pentuja kohtaan se on yleensä todella välinpitämätön ja äreä, elleivät ne osoittaudu mukavammiksi kuin voisi luulla. Silloin nartusta saattaa löytyä jopa ystävällisempikin puoli, jopa äidillinen.

• Ulkonäkö • Valtaosin punertavanmusta josta vatsapuoli, korvien sisukset ja alaosa naamasta ovat punaruskeat. Samaa väriä edustavan myös kolme raitaa nartun kaikissa raajoissa (olkapäissä ja reisissä) sekä silmien ympärillä olevat lieskamaiset kuviot (joista alapuoli on vaaleampi). Kynnet ja naamassa olevat sarvet/piikit otsassa ja silmien alapuolella ovat violetit. Polkuanturat ja kirsu mustat. Silmät ovat kokonaisuudessaan kullankeltaiset, joista viirumaisten pupillien ympärykset oranssit. Suuttuessaan tosissaan väri silmissä vaihtuu punaiseen. Jaloissa ja hännänpäässä sillä roihuaa tulenliekit. Säkäkorkeus 70cm

• Hahmon luoja • Zerwolf

• Tosinimi: Ragjer Jerol • Kutsuinnimi: Ragrol • Sukupuoli: Uros

• Luonne • Ragrol on yleensä rauhallinen, mutta menettää malttinsa hirveän helposti ja on sillon hirveä ja enemmänkin kun raivona. Maltti lähtee yleensä nopeiten jos joku alkaa marista tai jos jotkut alkaa haastaa riitaa. Voimakkaalla tahdolla ja hyvällä itsettunnolla varustettu Ragnol kulkisi erittäin mielellään pienten joukkojen tai laumojen keulassa, ja yrittääkin sinne silloin tällöin, mutta ei alota asiasta hirveän isoa showta. On aika vanhan oloinen mutta ei iällisesti ole muita sen vanhempi. Hän yrittää olla auktoriteettinä, jotein ei anna muiden alottaa omaa sooloilua vaikka itse sitä sillon tällöin pieninä määrinä harrastaakin, ja antaa omille sooloiliolle pienen muistutuksen joko sarvien, tai hampaittensa kautta. Isomman sorttisissa tappeluissa ei todellakaan peräänny, ellei ole pakko. Viihtyy omissa oloissaan mutta ei aina halua olla yksin, joten hakeutuu joskus muittenkin seuraan.

• Ulkonäkö • Turkki on pitkää, ja se valuu alaspäin. Turkki on joistain kohdin hieman kippuraista. Häntä on pitkä, ja hännässä ei ole lihaksia eikä nahkaa muualla kun tyvessä ja päässä. Hännän päässä on paksu turkki ja siitä lähtee liekki. Etu- ja takajaloissa on kaikissa isot piikit joista lähtee liekit. Päässä on kolmet sarvet, ja kuonosta lähtee kahdeksan piikkiä joista lähtee myös pienet liekit. Silmät on sirot ja vihreät, ja toisella puolella silmässä on kaksi arpea. Turkin väri on tumman harmaa ja siinä on ruskeita kuvioita. Suusta pilkottaa neljä hammasta, joista kaksi on tietenkin kulmahampaat. Leuassa on pienehkö parta.

• Hahmon luoja • Iarany

• Tosinimi: Arachnium Brachys • Kutsuinnimi: Arach • Sukupuoli: Uros

• Luonne • Arach on luonteeltaan jämäkkä ja juro. Tämä helvetinkoira ei turhia jaarittele, vaan pysyttelee useimmiten hiljaa ja tyytyy ehkä murahtamaan ja nyökkäämään vastaukseksi, jos siltä jotain kysytään. Yksinkertainen, saatika tyhmä uros ei ole alkuunkaan, se ei vain näe smalltalkilla mitään pointtia, joten se tyytyy puhumaan vain asiaa. Syrjäänvetäytyvä persoona hän ei silti ole, vaikka ei tykkääkään ottaa osaa turhanpäiväiseen jutusteluun, vaan tahtoo olla siellä missä tapahtuu. Vähän huumorintajuton Arach on, eikä se osaa arvostaa itseensä kohdistuvaa läppää, vaan ärsyyntyy ennemmin. Jotkin nokkelat tilannekomiikkaheitot saavat ehkä pienen virneen uroon suupieliin. Ärsytyskynnys noin yleisesti on Arachilla matala, mutta pieni konflikti ei saa tätä urosta suinpäin hyökkäämään kenenkään kurkkuun. Lisäksi Arach on sen verran itsekäs, ettei se välttämättä uhraisi itseään muiden kuin sen kunnioituksen ansainneiden puolesta. Kenenkään pompoteltavaksi uros ei suostu, eikä se välttämättä tyydy kenenkään itselleen yhdentekevän tyypin ehdotuksiin, oli kyseessä sitten reitin valinta tai taisteluun lähtö. Korkea-arvoisempiaan Arach kyllä kunnioittaa ja taipuu heidän tahtoonsa useimmiten napisematta, vaikka saattaakin mielessään kyseenalaistaa käskyt.

• Ulkonäkö • Arachin ruumis on tanakka ja voimakas. Jalat ovat ehkä aavistuksen lyhyet, mutta sitäkin lihaksikkaammat. Käpälät ovat leveät ja jakavat erityisesti taistelutilanteissa mojovia iskuja isojen kynsien kera. Raajoja Arachilla on kuusi, joista lisäraajat ovat demonimaiset 'kädet'. Ne eivät ole erityisen voimakkaat, mutta niillä kykenee kyllä tarttumaan tiukasti mihin vain ja Arach käyttää niitä myös elehtimiseen ja korkeintaan vastustajan raapaisemiseen ja hämäämiseen. Oikean käden kaksi sormea ovat poikki. Turkki on tiheä, karkeahko ja keskipitkä. Väritys on mustanharmaa, kasvojen ja jalkojen merkit ovat oranssit. Uroksella on kahden alimmaisen silmänsä päällä jäykät kulmakarvat, kahdeksan muuta silmää sijaitsevat otsalla. Silmien väri on täysin musta. Korvia tai häntää ei ole ollenkaan, niiden tilalla on vain epämääräiset tupsut. Suussaan Arachilla on isot sivuttaissuunnassa liikkuvat torahampaat.

• Hahmon luoja • Howli

• Tosinimi: Mordax Umbra • Nimen tarkoitus: Tankerolatinalla "tulinen sielu" tjsp... • Kutsuinnimi: Mordantar, lyhyemmin Morda • Sukupuoli: Naaras

• Luonne • Pieni, mutta pippurinen kuvaa naarasta todella hyvin. Morda on uhkarohkea ja periksiantamaton hurjapää, jota ei toisten neuvot kiinnosta. Jos hän päättää, että jokin asia on näin, niin se myös on niin. Tulee paremmin toimeen urosten kanssa, koska naaraiden seurassa tulee yleensä pelkkää tappelua ja suolenpätkiä. Inhoaa päällekäyviä ja dominoivia uroksia, koska haluaa aina itse olla se ykkönen. Ajautuu usein sanaharkkaan ja sen jälkeen sitten tappeluun. Saattaa vaikuttaa hyvin kylmältä ja tunteettomalta ulkoapäin, mutta sisältä naaras on yksinäisyyttä vihaava ja huonon itsetunnon omaava tyttönen (pehmeää puolta Mordasta näkevät vain harvat). Morda tekee ja sanoo asioita aina ensin ja ajattelee vasta jälkeenpäin. Ei tykkää tulla kosketuksi, puree taatusti jos joku uskaltautuu liian lähelle. Ei juuri koskaan näytä tunteitaan. Kunnioittaa ainoastaan Helvetin johtajan käskyjä ja pelkää tuota kuollakseen. Morda rakastaa Helvetin pikkuolentojen tappamista ja jahtaamista. Se nauttii nukkumisesta ja syömisestä yksin, eikä muuten varmasti jaa saaliitaan kenenkään kanssa tai syö toisen saalistamaa tavaraa. Se tuntee olonsa turvalliseksi muiden seurassa ja hakeutuukin vaivihkaa aina laumoihin, vaikka sanoisi toista. Morda tahtoisi kovasti omaa perhettä ja se onkin tämän salaisista salaisin haave...

• Ulkonäkö • Morda on keskikokoista koiraa pienempi (ehkä jonkun tollerin/pystykorvan kokoa). Sen vartaloa peittää tummanharmaa karva. Kaulassa karva on pitkää, sileää ja hienosti kihartuvaa. Rinnasta alavatsaan karva on pitkää ja suoraa. Muualla kehossa karva on pehmeää ja lyhyempää. Hännissä on tuuhea, pitkä ja kihara karva. Päässään naaraalla on pitkähköt sarvet, jotka kestävät kovimmankin iskun. Juoksee mielellään vihollisiaan päin sarvet ojossa kuin mikäkin pässi. Selässään tällä törröttää luupiikkejä, kestäviä, mutta melko tylsiä nekin. Vaikeuttavat hyökkääjän pääsyä selkäpuolelle. Kirsu on lämpimänkeltainen. Silmät ovat myös lämpimän väriset. Kun naaras liikkuu pimeässä, ovat hänen pupillinsa viirut kuin kissalla. Valoisassa ne ovat taas normaalit, pyöreät. Pupillit muuttuvat viiruiksi myös naaraan suuttuessa kunnolla. Mordan näkökyky pimeässä on erinomainen. Naaraan hampaat ovat muuten normaalit, mutta tällä on kahdet yläkulmurit. Alakulmurit tulevat purennassa näiden kahden ylimmäisen väliin. Kieli on pitkä ja päästä kaksihaarainen, kuten käärmeellä. Suun värit ovat lämpimät, samoin kynsien ja anturoiden. Huomioi, että Mordalla on joka jalassa kannukset (eli siis myös takasissa). Pimeällä naaraan anturat, kynnet ja silmät hohtavat kellertävää valoa.

• Hahmon luoja • Hukka

• Tosinimi: Nathaniel Puercaeli (suom. Nathaniel Taivaanlapsi) • Kutsuinnimi: Nathan tai Nate • Sukupuoli: Uros

• Luonne • Nathan on hyvin hermojakoetteleva tapaus. Tämä uros on hyvin elämäniloinen, viekas ja täynnä virtaa, jonka hän sitten purkaa tekemällä kaikkea tyhmää. Pilailu, kepposet ja uhkarohkeus ovat urokselle hyvin ominaista. Vanhemmat enkelit joutuvat jatkuvasti kestämään uroksen piloja ja vaikka pentu on saanut kuulla kunniansa jo lukemattomia kertoja, ei sana tunnu menevä perille. Ylipäätänsä kaikki järkipuhe tuntuu menevän Nathanin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei siis ihme, että kaikia pennun seurassa olijoita alkaa helposti turhauttamaan ja tekisi mieli kiertää tassut tämän kaulan ympäri. Nate itse on jo kyllästynyt vanhempien enkeleiden holhoukseen. Pentu haluaisi vain pitää hauskaa, nauttia elämästä ja nähdä maailmaa. Nathan on hyvin itsevarma ja peloton, eikä siksi pelkää tehdä tai sanoa mitä haluaa. Pennun liiallinen uhkarohkeus ja sammumaton seikkailunhalu yhdessä tosiaan antavatkin aihetta tämän vilkkaan urospennun vahtimiseen, sillä tämä valkoturkki tunkee kuononsa lähes joka paikkaan, mikä vähänkään herättää hänen mielenkiintonsa. Tosin myös Nathanin häntä voi mennä koipien väliin paholaiseen törmätessä. Vaaratilanteita syntyy väistämättäkin ja tämän valkoperseen nahkaa saa olla pelastamassa aina aika ajoin ties minkälaisesta pinteestä milloinkin. Mikäli pentu häviää jonkun väittelyn tai jokin tilanne on saattamassa hänet huonoon valoon, viekas pentu käyttää kieltänsä taidokkaasti yrittäen muuttaa tilanteen taas edukseen. Nate on opinut myös vaatimaan haluamansa. Kuultuaan hornanhurttien tarvitsevan häntä, yrittää uros kiristää näitä, jotta saisi haluamansa. Esimerkiksi jos pentu ei jaksa enää kävellä, tämä saattaa heittäytyä hankalaksi sanomalla että hoitakoon ongelmansa itse, sillä hän ei liiku senttiäkään. Tosin tälläinen heittäytyminen on varmasti hoidettavissa pienellä ”neuvottelulla” hornanhurttien tapaan. Kaiken edellä mainitun perusteella Nate vaikuttaa vain ärsyttävältä kersalta, jolla ei osaa ottaa mitään tosissaan. Oikeasti Nathan ihan fiksu poika. Kyllä hän ymmärtää oikean ja väärän, vaikka ei ihan aina tiedäkkään miten missäkin tilanteessa tulisi toimia. Poika kulkee pitkälti omien vaistojensa varassa. Nuori uros on sisimmissään todella ajattelevainen eikä tarkoita pahaa ja yllättää jopa itsensä sanomalla juuri oikeat sanat, joita hankalassa tilanteessa tarvitaan. Nathan osaa olla myös vakavana, jos tilanne sitä vaatii. Harvemmin tämä pojanklopin järkipuoli kumminkaan on esillä, mutta silti hän tietää missä rajakulkee, jossa pelleilyt saavat jäädä sikseen. Surullisena valkoturkkia ei myöskään nähdä, sillä poju on oppinut kääntämään tappiot voitoiksi. Hän ei jää murehtimaan menneitä, vaan suuntaa eteenpäin, ihan sama mikä edessä odottaa. Nathan on kuin elävä toivon liekki, joka ei koskaan sammu.

• Ulkonäkö • Rakenteellisesti Nathan on pennuksi saanut jo siroutta muotoihinsa, mutta on silti pentumainen. Hänellä on lyhyet tanakat jalat ja suuret tassut. Karva pennulla on vielä melko pehmeää ja pörröistä. Erityisesti poskissa, rinnassa, mahassa ja hännässä karva on pörheää. Nathanin kuono on lyhyehkö ja otsapenger melko korkea. Korvat ovat pojalla pienehköt, mutta pörröiset. Nathanin häntä on hyvin liikkuvainen ja voikin roikkua tai olla kannateltuna selän päällä kierteellä tai jotain näiden väliltä. Häntä pojalla heiluu missä asennossa milloinkin, mutta erityisesti innostuessaan, kiinnostuessaan tai kiihtyessään häntä nousee herkästi kierteelle. Vastaavasti tylsistyneenä, väsyneennä tai hämmentyneenä häntä huojuu alhaalla. Enkelipojan siivet ovat vielä kovin pienet, eivätkä kanna. Väritykseltään uros on hyvin yksinkertainen. Nathanin turkki on puhtaan valkoinen, joka hohtaa valkeaa valoa, kuten enkeleillä yleensäkin. Myös hänen silmänsä ovat enkeleille tunnuksen omaisesti taivaansiniset. Kuvioita pojalla ei ole muita kuin molempien silmien alla olevat kolme mustaa pistettä ja molemmissa korvissa olevat kaksi raitaa. Korvan sisustat Nathanilla ovat todella haalean harmahtavanrusehtavat, anturat ovat hailakan siniset ja kynnet siniharmaat.

• Hahmon luoja • Ninjis

• Tosinimi: Bhelmenbeah Afusbelfh • Kutsuinnimi: Belmenne, ystäville Bell • Sukupuoli: Naaras

• Luonne • Belmenne on yritteliäs ja toimelias pieni enkeli, jolta kovasta tsemppaamisesta huolimatta tuntuu uupuvan jotain mitä muilla enkelinpennuilla on. Pentu ei ole aivan yhtä siro kuin muut, eikä aivan puhtaanvalkoinenkaan. Lisäksi tyttö on hieman kömpelö ja tuntuu olevan aina muiden tiellä, mutta se ei saa reipasta Belliä lannistumaan. Myötätuntoinen pikkuenkeli on aina kannustamassa muita, vaikka olisi itse joutunut ns. vaihtopenkille. Belmenne on myös vilpittömän kiinnostunut alisesta maailmasta demoneineen ja pahuuksineen ja uskoo että kaikista löytyy jotain hyvää, jopa Tuonelan Herrasta. Pentu ei ole vielä kertaakaan enkelielämänsä aikana suuttunut, ainakaan ulospäin, mutta enkelipentujen seassa jonkinsortin hylkiönä Bellin sisällä asustaa pieni surunpoikanen. Vanhempia enkeleitä Bell arvostaa ja ihailee jahaluaisi monen muun enkelipennun tavoin arkkienkeliksi.

• Ulkonäkö • Belmennan kermanvaalea, hieman kellertävä turkki on nukkainen ja kiharainen ja verhoaa hieman pullukkaa kehoa. Pennulla on hauskat valkoiset, tuuheat ja pystysä sojottavat kulmakarvat. Sinnät, kirsu ja suun sisus ovat siniset, samaten anturat. Korvanpäät ja molempien takajalkojen varpaat ovat valkoiset ja rinnasta löytyy keltavalkoiset kuviot. Kippuran hännän pää on vaaleankeltainen. Kynnet on valkoiset, samaten pienet siivet. Valkoiset osat hohtavat ja tämän huomaa varsinkin pimeässä.

• Hahmon luoja • Bitter

• Kutsuinnimi: Doper Hasama | "Hasma" • Poistumisen syy: Kuoli pudottuaan jyrkänteeltä Ragrolin ja Mordan tönäistyä tämän tapellessaan reunan yli. • Piirtäjä ja luoja: Returnmemory "Rentsu" (Lopettanut)